Toiminta on toimintaterapian ytimessä. Terapiassa pyrimme vahvistamaan asiakkaan toimijuutta arjessaan sekä löytämään asiakkaalle merkityksellisiä toimintoja ja vahvistamaan niiden läsnäoloa elämässä. Toimintakyky muodostuu toimintakokonaisuuksien (tuottavuus, itsestä huolehtiminen, vapaa-aika ja lepo) tasapainosta, riittävistä taidoista ja valmiuksista sekä mahdollisuudesta vaikuttaa ja tehdä valintoja. Ympäristöllä on suuri merkitys ihmisen mahdollisuuksiin toimia. Siksi toimintaterapiassa kiinnitetään huomiota myös asiakkaan ympäristöön.
Tunteet ohjaavat ihmisen toimintaa. Myönteisten ja kielteisten tunteiden avulla ihminen lähestyy tai välttelee asioita sen mukaan, miten kokee ne joko hyviksi tai vahingollisiksi. Tunteisiin liittyy voimakkaita ja tahdosta riippumattomia muutoksia. Tunteet aktivoivat autonomista hermostoa saaden aikaan esimerkiksi muutoksia sydämen sykkeessä, hengitystiheydessä ja lihasjännityksessä. Tunteiden tunnistamisen, ilmaisun ja säätelyn taitoja harjoitellaan terapiassa monin keinoin.
Unelmat ovat kuvitelmia siitä, millaista elämä on parhaimmillaan. Unelma on uskallusta suoda itselleen hyvää. Jotta voi unelmoida, on hyvä tietää mikä on omien arvojen mukaista, ja mitä todella tahtoo ja tarvitsee. Unelmaa voidaan terapiassakin tavoitella asettamalla välitavoitteita ja etenemällä pienin askelin sitä kohti. Vaikka unelma ei aina toteutuisikaan, voi jo unelmointi sinänsä auttaa selviämään arjessa paremmin ja löytää mielekkyyttä elämään.
Puhuminen on terapian olennainen osa toiminnan ohella. Puhuminen voi ratkaista monta ongelmaa, sillä puhuessa asiat saavat hahmon ja ajatukset selkeytyvät. Puhumalla tunteet tulevat yleensä tunnistetuksi, nimetyksi ja hahmotetuksi paremmin.
Ajatukset vaikuttavat tunteisiin ja tunnetila vaikuttaa tapaamme toimia. Siksi ajatusten työstäminen terapiassa on tärkeässä roolissa. Monissa haastavissa tilanteissa ajatuksen vaihtaminen ja uuden näkökulman löytäminen helpottaa toiminnallisia valintoja.